Filosofoinnista
Kirjoittanut Mohr : toukokuu 9, 2006
Filosofoinnin tehtävä voidaan ymmärtää vaikka näin:
“Yhteiskunnallinen elämä on oleellisesti käytännöllistä. Kaikki mysteeriot, jotka houkuttelevat teoriaa mystiikkaan, saavat järjellisen ratkaisunsa ihmisten käytännöllisen toiminnan sekä tämän käytännöllisen toiminnan tajuamisen tietä.
Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.”
Näin siis Feuerbach-teeseissä(ni)
Arhi, Finnsanity sanoi
Mielenkiintoista onkin, millaiset tyypit haluavat Virallisen Filosofin Tittelin yliopiston kautta. Heillä hallinnan anaali halu taitaa olla hurmoksista suurin. Jäsentää, hahmottaa, tyypittää ja kategorisoida. Muuttumaton Arvioija muutoksen yläpuolella.
Sokrates:han ensimmäisenä filosofina korosti ihmisen rajallisuutta, subjektiivisuutta mahdollisuuksien maailmassa.
Että suurinta viisautta on tietää, ettei ole viisas. Tuntea subjektiivisuuden intensiivinen siunaus, valinnan mahdollisuus ja tietoisuuden rajat. Vain väittelijä ja tien avaaja on toimiva ajattelija. Ei sopeutuja ja eristäytyjä.
Suomessa mahdollisimman monta julkaisua lukenut akateeminen älykkö tunteekin, että mitä hiljempaa hän on, sitä mystisemmältä hänen viisautensa ja roolinsa tuntuu. Suomalaiset älyköt ovat mielikuvissaan, roolipyrkimyksiltään kuin patriarkkoja, jotka eivät halua horjuttaa omaa statustaan, vaivautua häiritsemään mielenrauhaansa rahvaan tai eliitin ajallisilla ja suhteellisilla ongelmilla tai valheilla. Turha subjektiivisuus on heille halveksittavaa suurten teorioiden hallinnan rinnalla.
Suomessa noudatetaan yhä ruotsalaisen hovikulttuurin häveliäisyyssäntöjä, virkarooleja, mentaalista säätyjärjestystä. Olemme luoneet suomalaisen version eli konsensuksen pyhän hiljaisuuden ja aggressiivisen sopeutumisetiketin. Poliitikkoja täytyy ymmärtää, että heidän vaikeaa Pyhää tehtäväänsä ei saa vaikeuttaa turhalla kritiikillä.
Kierkegaard:han esitti hyvin sokraattisesti, että vain itsensä riippumattomasti alttiiksi laittavana, äärimmäisenä taistelevana subjektina toimiva yksilö voi olla ajattelija ja itsenäinen olento. Tyytyväiset, mukavaan oloon sopeutuvat ja intohimottomat olivat hänelle kuin nippu kuolleita silakoita.
Ovatko suomalaiset Viralliset Ajattelijat kuin nippu kuolleita silakoita virkaansa hoitamassa?
Vaikka Himasen piilo-oikeistolainen julistus ja valtaapitäviä korruptiopoliitikkoja nuoleskeleva ristiretki onkin sanomaltaan vastenmielinen, on Pekka Himanen sinänsä ihailtavan rohkea ja muutosta hakeva toimija. Himasen itsepetoksellisuus valtakoneiston aina positivistisena sylikoirana ja kovien arvojen verbaalisena pehmittäjänä ei ole ihailtavaa, vaikuttamisen into ja ihanteiden etsintä sen sijaan on.